maanantai 31. elokuuta 2015

Tukholman ekskursio elokuussa 2015



Tästä se alkoi, eikä matkakohteena suinkaan ollut Suomenlinna, vaan naapurimaamme Ruotsi. Viking Gabriellalla suuntasimme kohti ulappaa ja Tukholmaa. Merimatkamme alkoi aurinkoisessa ja tyynessä säässä. Ja jatkui samaan tyyliin musiikin ja oluen merkeissä Sky caféssa, monta monituista tuntia. Auringonlasku Itämereen näytti komealta laivan yläkannelta. Matkalaiset pääsivät myös osaksi pariisilaista valokuvasafarikilpailua.





Aamulla runsaan laiva-aamiaisen jälkeen oma bussi kuljetti meidät Ruotsin maaperätutkimuksen- ja seurannan ytimeen eli Uppsalaan SLU:hun, joissa meidät otti vastaan isäntämme tutkija Harald Cederlund. Harald oli innoissaan seuran paidasta. Paikallinen maaperätieteiden laitos tarjosi maittavan lounaan 450 henkilön hienossa ruokasalissa, joka oli rakennettu v. 1856 valmistuneeseen navettaan. Maaperätieteiden laitoksen johtaja Håkan Marstorp esitti laitoksensa (jatko-opiskelijoita on laitoksella jo 30) ja mainosti seuraavan viiden vuoden aikana vapautuvaa viittä professuuria.




Olimme vaikuttuneita Mark och miljö-instituutin uusista tiloista sekä tutkimuksen laajuudesta. Kuulimme esitelmiä mm. maan rakenteen tutkimisesta röntgentomografialla, jota esitteli John Koestel, sekä Holger Kirchmanin esityksen pohjamaan rakenteen merkityksestä sadoille ja tulevaisuuden ruokaturvalle. Useat tutkimukset sivusivat biohiiltä tavalla tai toisella. Näimme myös pitkäaikaisen kenttäkokeen Gunnar Börjessonin esittelemänä, jossa tutkittiin mm. eri lannoitustapojen vaikutusta maan orgaaniseen ainekseen. Lisäksi tutustuimme Matthew Riddlen esittelemään lysimetrikenttään, jossa oli meneillään mm. orgaanisen fosforin huuhtoutumiseen liittyvä koe. 


 









































 Yöksipalasimme Tukholmaan ja saimme nauttia ihanasta lämpimästä elokuun illasta suurkaupungista. Tiistaina saimme perusteellisen tietoiskun biohiilen käytöstä kaupunkialueiden puiden ja muun kasvuston kasvualustana ja hulevesien hyödyntämisestä kasteluun. Kaupungin viherrakentamisesta vastaava Björn Embren esitti omia kokeiluita kaupungin puille hyvän kasvualustan tekemiseksi (kuva). Hänen kokemuksensa mukaan tärkein on ilmavuus ja kosteus, ei niinkään varsinaisen maa-aineksen olemassaolo. Kivenmurikoita, sen päälle pienempiä kivimurskeetta ja lopuksi biohiilellistä (n. 20–25%) maata, mutta ei tuokaan ole ihan välttämätöntä. Näköjään kasvoivat puut ihan biohiilen ja kivimurskeen seoksessa, ilman mitään maatakin! Mukana oli myös Britt-Marie Alvem Tukholman kaupungilta.





 Kyllä on Tukholmassa innostunutta ja innovatiivista viherrakentamista! Rehevät puut, pensaat ja perennat lukuisissa maastokohteissa eteläisessä Tukholmassa vakuuttivat, että menetelmät tuntuivat toimivan. Tätä kannattaisi kokeilla Suomessakin vaikkapa käynnistämällä pilot-hankkeita säätiöiden rahoituksella. Halailimme myös puita ja söimme eväät puistossa. Saimme myös esittelyn Mattias Gustafssonilta hankkeesta, jossa biohiilen tuotantoon rakennettaan upouusi tehdas kaupungin reunalle. Sitä hankkeetta varten Tukholma sai Bloomberg Philantrophies miljoona-euruon suuruisen palkinnon ja siinä tavoitteena on kaiken viher- ja puutarhanjätteen pyrolysointi ja tuotetun biohiilen jako kaupunkilaisille ilmaiseksi maanparannusaineena. Prosessissa syntyvä lämpö tullaan käyttämään kaukolämmitykseen.



 


Ja eipä sitten enää muuta kuin takaisin laivalle, tällä kertaa aluksemme oli Viking Mariella. Laivan ravintolat tarjosivat mieleenpainuvat illalliset hienolla merinäkymällä.